Systeeminen muutos vaatii ajattelutavan muutosta. Meidän aikuisten on opittava ajattelemaan uudella tavalla, mutta lapsilla ja nuorilla ei ole riesanaan vanhoja luutuneita käsityksiä ja he pääsevät sisään nopeammin. Kiertotalous tulee, mutta emme ole etukäteen varmoja, mitä se käytännössä meidän yrityksessä tai työpaikalla tarkoittaa. Se on varmaa, että ”koska meillä on aina tehty näin” on jatkossa entistäkin huonompi perustelu. On vaikea nähdä, että kiertotalouden nuorena omaksuneet haluaisivat jatkaa vanhanaikaisilla tavoilla.
Yrityskylä Helsinki-Vantaalle kokoontui maaliskuun alussa innokas joukko yrityskumppaneita, oppilaita ja opiskelijoita sekä kiertotalouden edelläkävijöitä miettimään millaista hävikkiä ja tehottomuutta taloudessamme on. Olemme niin tottuneita menoomme, että emme edes huomaa tehottomuutta: yksityisautoissa on keskimäärin vain 1,2 ihmistä kyydissä ja ne seisovat suurimman osan ajastaan kalliilla kaupunkialueella. Luonnonvaloa valaistuksena hyödyntävä ostoskeskus on esimerkillinen. Ruoasta kolmannes hukataan.
Matkakortit puusta
Osallistujat esittivät hyviä kysymyksiä ja huomiota. Muovittoman maaliskuun hengessä on hyvä kysyä, miksi meillä on pitkä liuta muovisia matka- ja etukortteja lompakossamme? Jos kortteja täytyy ylipäätään olla, mikseivät ne ole tehty maatuvasta materiaalista, kuten kotimaisesta puusta? Yritykset hoi, täällä odotellaan älykkäitä puutuotteita kuluttajakäyttöön!
Suuri osa meidän suomalaisten pääomista on kiinni rakennuksissa. Liian moni rakennus on kokonaan tyhjillään ja valtavaa määrä tiloja on tyhjillään suuren osan päivästä: kodit päivisin ja lomilla ja monet julkiset tilat ja toimistot iltaisin ja viikonloppuisin. Erilaisia vuokrauspalveluita on jo olemassa, mutta lisää toimijoita kaivataan. Voitaisiinko käyttämättömistä tehdashalleista tehdä liikuntapaikkoja? Voisiko toimistossa asua?
Miksi omistaa, jos voi vuokrata?
Kun yhteiskuntamme muuttuu kiertotalousyhteiskunnaksi, toivomme asioiden myös aidosti helpottuvan. Avaimet, kirjat ja matkakortit siirtyvät sovelluksiksi kännyköihin. Kännykätkin halutaan vuokrata, jolloin omistajan intresseissä olisi tehdä niistä kestäviä, helposti korjattavia, huollettavia ja päivitettäviä. Uuden laitteen raaka-aineeksikin ne päätyisivät ikään kuin itsestään vuokra-ajan päätyttyä. Kännyköiden lataus hoituisi näppärästi työpaikkojen ja julkisten tilojen aurinkovoimalla toimivilla latureilla. Kaikki tämä tekisi käyttäjän elämästäkin helpompaa.
Workshopiin osallistujat kysyivät, missä viipyvät kimppakyytipalvelut työ- ja palaverimatkoille. Entä kimppakyydit erilaisille komponenteille ja valmiille tuotteille? Nämäkin vaativat eri alojen yhteistyötä. Toisen roska on toisen aarre, myös yrityksissä. Uuden raaka-aineen myyjän ja ostajan on kohdattava, ja siinä välissä on mahdollisuuksia liiketoimiin.
Työelämä ja yhteiskunta muuttuvat, ja Yrityskylä muuttuu siinä edellä. Edellä mainitusta maaliskuisesta iltapäivästä saatiin kerättyä yli sadan kiertotalousidean lista. Osa niistä päätyy myös käyttöön, ainakin Yrityskylissä. Meillä nimittäin kasvatetaan kiertotalousnatiiveja. Toivottavasti työelämä on valmis vastaanottamaan heidät.
Päivi Kosunen
Kirjoittaja on TATin kiertotalousasiantuntija ja opiskellut maisteriksi pääaineena ympäristötiede ja -teknologia. Ympäristöasioiden lisäksi Päivin intohimona on uusien asioiden oppiminen. Vapaa-ajalla hän skräppää ja bloggaa eikä koskaan kieltäydy kupillisesta hyvää teetä.
Kurkista Päivin omaan blogiin tästä.