blogi | 08.03.2018

Lentoisäntiä ja lakinaisia

Kuljin reilu viikko sitten tamperelaisen kerrostalon ohi ja ihastelin koko seinän korkuiseen rakennustelineeseen ripustetun mainoslakanan kekseliäisyyttä. Pitkänmallisen kankaan halkaisi vetoketju, jonka raotetun yläosan takaa paljastui pikkuhiljaa Sikstuksen kappelin kuuluisaa kattofreskoa. Mainoksen alaosan teksti olikin sitten täydellinen turn off: ”Tehdään tässä poikain kanssa pientä pintaremonttia.” Onko työvoimapulasta kärsivällä rakennusalallatosiaan varaa moiseen, mietin. On sekä yksilöiden että yritysten kannalta kaikkea muuta kuin yhdentekevää, millaista mielikuvaa eri ammateista ja toimialoista luodaan.

Tasa-arvosta työelämässä on kirjoitettu hyllykaupalla ja teemoja riittää aina palkkaeroista lasikattoihin. Tytöille ja pojille jaetaan kuitenkin hyvin erilaiset kortit jo ennen, kuin ovat edes hakeutuneet valitsemalleen alalle. Vuoden 2017 Kun koulu loppuu -kyselyssä todetaan, että vahva sukupuolittuneisuus näkyy edelleen ammatinvalinnassa ja että nuorilla on kova paine toteuttaa sukupuolensa mukaisia valintoja.

Kyselyn vastausten perusteella sukupuoli määrittää hyvin vahvasti nuorten kiinnostusta eri toimialoja kohtaan. Yläkouluikäisten tyttöjen viiden kärkeen nousevat terveyspalvelut, matkailu- ja ravintola-ala, sosiaalipalvelut, kulttuuri ja viihde sekä opetus ja koulutus. Samanikäiset pojat taas työskentelisivät mieluiten teknologiateollisuuteen, maanpuolustukseen, pankki- ja rahoitusalaan, mediaan ja viestintään sekä rakentamiseen liittyvissä organisaatioissa. Saman kyselyn mukaan lähes yhtä moni tyttö ja poika haaveilee vielä yläkoulussa johtaja-asemasta, mutta lukion aikana pojat lähtevät etenemään tyttöjä vahvemmin kohti urasuunnitelmaansa. Tämä on ongelma niin kauan kuin suomalaisia pörssiyhtiöitä johtaa useammin Juha-niminen mies kuin nainen.

Puhekin on teko – lopeta stereotypioiden vahvistaminen

Turhien sukupuolistereotypioiden purkamisesta hyötyvät sekä tytöt että pojat. Puhe luo todellisuutta, joten asiaan voi ihan jokainen vaikuttaa jo omia sanavalintojaan miettimällä. Arkikielessä käyttämämme sanavalinnat muuttuvat itsestäänselvyyksiksi ja tarpeeksi kauan toistettuina lopulta todeksi. Erityisesti vanhempien ja muun lähipiirin esimerkillä on nuoriin suuri vaikutus. Aamulehti herätti viime syksynä keskustelua ilmoituksellaan ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Lakataan myös olettamasta (tai ainakaan sanomasta sitä ääneen), että tytöt ovat automaattisesti parempia vaikkapa sosiaalisissa tilanteissa tai että poikien pitää olla maskuliinisia ja itsevarmoja.

Myös koulussa voidaan tehdä paljon. Tytöille on edelleen sallitumpaa loistaa eri oppiaineissa ja ilmaista itseään. Yläkouluikäiset oppilaat ajattelevat, että tytöt ovat poikia parempia muun muassa kuvataiteissa, äidinkielessä ja vieraissa kielissä. Poikien nähdään olevan hyviä esimerkiksi liikunnassa ja fysiikassa. Tämä on vaarallinen miina, johon itsekin aikanaan astuin. Vasta ylioppilastutkintolautakunnalta laudaturina palautunut matematiikan ylioppilaskoe havahdutti minut ajattelemaan, että ehkä kaikki tytöt eivät olekaan niin huonoja matematiikassa. Olisipa joku sanonut sen minulle jo aikaisemmin. Kieliopintoihin kyllä kannustettiin senkin edestä. Yrityskylässä kehotamme opettajia valitsemaan eri ammatteihin ennakkoluulottomasti tyttöjä ja poikia.

Haastan myös kumppanimme pohtimaan, millaista kuvaa he välittävät sekä omasta yrityksestään että toimialastaan yleisesti. Pienessä maassa ei tunnetusti ole varaa haaskata osaajia. Esimerkiksi teknologia-alalla on vastattu naisten aliedustukseen muun muassa mainion Women in tech -hankkeen avulla, jollaista ei toivottavasti enää tulevaisuudessa tarvita. Toivon, että myös pojat saisivat rohkaisua ja esimerkkejä hakeutua naisvaltaiseksi mielletyille aloille. Muun muassa hoitoala hyötyisi varmasti myös miehistä ja se tasaisi samalla sukupuolten välisiä palkkaeroja pitkällä tähtäimellä. Myös siellä tamperelaisella julkisivuremonttityömaalla on varmasti käyttöä ihan jokaiselle osaavalle käsiparille sukupuolesta riippumatta.

Pauliina Forsman

Kirjoittaja on Yrityskylä Varsinais-Suomea luotsaava yhteiskuntatieteilijä, joka innostuu työnsä lisäksi muun muassa matkustamisesta, hyvästä ruuasta sekä hauskoista eläinvideoista